Miten lääkitä allergiaa?

Nenä vuotaa ja on tukkoinen, silmiä vetistää ja kirveltää, kurkussa on karheutta.  Joka keväinen allergiakausi on alkamassa. Oireet voivat muistuttaa flunssaa ja monesti onkin vaikea erottaa, onko kysymys allergiasta vai viruksen aiheuttamasta flunssasta.  Osa oireista tulee myös erilaisten hiukkasten mekaanisesta ärsytyksestä ilman, että varsinaisesti on kysymys allergiasta. Eri ihmisillä on erilaisia oirekuvia, toisilla oireilee silmät, toisilla nenä, toisilla kurkku ja joillakin nämä kaikki. 

Ensimmäiset oireet tulevat usein lumen sulaessa ja maan paljastuessa. Lumen alta vapautuu erilaisia itiöitä pölyjä, jotka ärsyttävät nenää ja silmiä. Sitten seuraavat siitepölyt, ensimmäisenä lepän siitepöly. Siitepölyjä saattaa kantautua tuulen mukana pitkienkin matkojen päästä. Säätiedotuksista jokainen voi itse seurata siitepölyn määriä ja yhdistää niitä omiin oireisiinsa. Yleensä siitepölyallergian toteamiseen ei tarvita laboratoriotutkimuksia vaan jokainen voi asian havainnoida itse. Joka tapauksessa allergiaa hoidetaan oireiden mukaisesti, paitsi jos oireet ovat erittäin pahoja, jolloin voidaan aloittaa siedätyshoito. Ennen siedätyshoitoa allergian aiheuttaja on varmistettava laboratoriotutkimuksin. 

Allergian hoitoon on saatavissa lääkkeitä apteekeista ilman reseptiä. Pääasiassa lääkkeet ovat samoja kuin reseptillä saatavat lääkkeet, mutta pakkaukset ovat pienempiä ja hinta kalliimpi kuin reseptillä ostettaessa. 

Hyvä periaate on hoitaa oireita vähäisimmällä oireet poistavalla lääkityksellä. Paikallishoito on vähiten sivuvaikutuksia aiheuttava hoitotapa. Se tarkoittaa, että silmäoireita hoidetaan silmätipalla, nenäoireita nenäsuihkeella. Suun kautta otettavilla lääkkeillä voidaan vaikuttaa kaikkiin oireisiin. 

Lääkkeinä allergian oireisiin on käytössä antihistamiineja, kortisonia ja natriumkromogligaattia. Lisäksi käytössä on yhdistelmävalmisteita. 

Silmäoireisiin käytettään tippoina dinartriumkromogligaattia ja antihistamiineja. Dinatriumkromogligaatti on turvallinen, hyvin siedetty ja pitkään käytössä ollut silmätippa. Vaikutusmekanisminsa vuoksi se kannattaa aloittaa jo ennen kuin varsinaisia allergiaoireita on ilmaantunut. Antihistamiini silmätippoja kannattaa kokeilla, jos dinatriumkromoglikaatin teho ei riitä. Ne ovat turvallisia käyttää, mutta omaavat enemmän sivuvaikutuksia kuin dinatriumkromoglikaattitipat. Jos paikallishoito ei sovi, voi oireita hoitaa suun kautta otettavilla antihistamiinitableteilla. 

Nenän oireisiin käytettään suihkeena kortisonia. Se auttaa, paitsi allergiaoireisiin, myös muun ärsytyksen aiheuttamaan nenän tukkoisuuteen ja vuotamiseen. Lisäksi on olemassa antihistamiinin ja kortisonin yhdistelmä nenäsuihke, joka voi helpottaa nenäoireiden lisäksi myös silmäoireita. Myös antihistamiinitableteilla voidaan hoitaa nenäoireita. 

Joskus vaikeissa oireissa joudutaan käyttämään kaikkien näiden lääkkeiden yhdistelmiä. 

Hengitystieoireita hoidetaan astmalääkkeinä käytetyillä hengitettävillä, keuhkoputkia laajentavilla lääkkeillä ja hengitettävällä kortisonilla. 

Lisäksi astmaa sairastavilla voidaan käyttää kausinuhan hoitoon montelukastinatriumia tablettina.