Rintakipu ja poltetta, sydämen tila huolettaa
Ville tunsi kuinka rinnassa poltti. Hänen piti keskeyttää kaivaminen ja oikaista itseään kaivinkoneen istuimella. Hän veti syvään henkeä ja yritti hengittää tasaisin pitkin hengenvedoin. Kone kävi tyhjäkäyntiä, vivut ja mittaristo tärisivät moottorin tahdissa. Ääni oli rauhoittava. Hän katsoi, kuinka työmaalla toiset työntekijät olivat kukin omissa askareissaan. Tuntui kuin maisema olisi pysähtynyt, kuin valokuvaan. Ulkona oli kylmä, pakkasta noin 15 astetta ja pohjoisen puoleinen viima terästi kylmyyttä. Nyt rinnassa häivähti myös pakahduttava pelko – entä jos tämä onkin sydämestä. Sydänkohtaus. Siihenhän isä oli kuollut 20 vuotta sitten. Tätä oli nyt kestänyt jo vuoden ajan. Pitäisi kyllä mennä lääkäriin, niinhän vaimokin oli jo sanonut.
Vähitellen kipu poistui, samalla tavalla kuin se oli tullutkin, omia aikojaan ja huomaamatta. Ville jatkoi kaivamista, työpäivää oli vielä jäljellä kolme tuntia. Kotona kyllä varaan lääkäriajan, hän vannoi.
Tulosyy
Kysymyksessä oli 45-vuotias mies, joka tuli pitkään jatkuneen rintatuntemuksen vuoksi. Hän oli huolestunut siitä, että voiko tämä olla sydänperäistä.
Mistä oire voi kertoa:
Rintaan tulevat tuntemukset voivat olla peräisin monesta elinryhmästä. Käytännössä tuntemukset ovat peräisin lihaksistosta, sydämestä tai vatsasta ja suolistosta. Potilaat kuvaavat tuntemuksia eri tavoin. Ne voivat olla kipua, poltetta, pistosta, puristusta tai jotain muuta epämääräistä tuntemusta. Jo kivun luonne kertoo paljon sen alkuperästä ja siksi tarvitaan esitietojen eli anamneesin tarkentamista.
Anamneesi:
Esitiedoista kävi ilmi, että rinnassa on ollut tuntemuksia pitkään, ainakin vuoden. Välillä tuntemukset ovat poissa ja nyt kuukauden päivät niitä oli lähes joka päivä. Tarkemmin kysyttäessä potilas kuvasi tuntemusta poltteeksi ja täyttäväksi oloksi lähinnä ylävatsalla. Myös röyhtäyttämistä oli tavallista enemmän. Kävi myös ilmi, että noin kuukausi sitten hän oli joutunut syömään tulehduskipulääkettä viikon verran selkäkipuun. Vatsatuntemus tuli enemmänkin levossa. Liikkunta ja rasitus ei vaikuttanut kipuun. Kumartelu ja kyykistely saattoi pahentaa oireita. Muuten potilas oli terve eikä käyttänyt mitään lääkkeitä.
Mitä esitiedot kertovat:
Esitietojen perusteella syntyi kuva lähinnä vatsa- tai ruokatorviperäisestä oireesta. Mikään esitiedoissa ei viitannut sydänperäiseen sairauteen eikä tarpeeseen tässä vaiheessa tehdä sydäntutkimuksia. Tämän jälkeen tehtiin kliininen tutkimus eli status. Statuksessa on tarkoitus vahvistaa anamneesin perusteella syntynyttä työdiagnoosia ja sulkea pois muita sairauksia.
Status:
Yleistila hyvä, verenpaine 140/88, pulssi 72 säännöllinen, sydämestä ja keuhkoista auskultoiden ei erityistä, vatsa palpoiden pehmeä ja myötäävä, epigastrium aristaa, ei resistenssejä.
Mitä status kertoo:
Statuslöydökset vahvistivat työdiagnoosia. Epigastriumin aristus viittaa mahalaukun ja ruokatorven liitoskohdassa olevaan ärsytykseen. Yleisimmin kysymys on refluksitaudista, joskus harvoin ruokatorvenpään tulehduksesta ja myös mahalaukun ja ruokatorven syöpä on mahdollinen. Tässä tapauksessa seuraavaksi tehdään hoitokokeilu.
Hoito:
Annettiin refluksitaudin ruokavalio-ohjeita aloitettiin mahahappoja alentava lääkitys, pantopratsoli 40 mg x1. Ohjeena oli, että ensivaiheessa potilas ottaa lääkettä säännöllisesti 2 viikon ajan ja mikäli oireet eivät ole poistuneet tai ne palaavat pian uudestaan, potilas jatkaa lääkitystä vielä toiset kaksi viikkoa. Sovittiin myös, että mikäli kuukauden hoidon jälkeen oireet jatkuvat tai ne palaavat nopeasti uudelleen, tulee potilas vastaanotolle. Silloin on aiheellista varata potilaalle gastroskopia eli mahantähystystutkimus. Gastroskopialla varmistetaan, että ruokatorvessa ja mahalaukussa ei ole syöpää.