Ikämiehen ripuli
Heikki oli mielestään ikäisekseen terve. Kavereiden kanssa jutellessa oli käynyt selväksi, että heillä monilla oli useita lääkkeitä käytössä. Olipa parilla ollut syöpäkin. Heikki pärjäsi kahdella verenpainelääkkeellä. Hän ajatteli olevansa onnekas. Nyt parin kuukauden aikana hän oli huolestuneena pannut merkille, että ulostaminen ei toiminut niin kuin aikaisemmin. Uloste oli löysää, välillä jopa vetistä. Lisäksi vatsa tuntui jotenkin täyden oloiselta. Onkohan minullakin syöpä? Tämä pelottava ajatus oli nyt jo jokapäiväinen riesa. Heikki varasi ajan lääkärille.
Tulosyy:
77 –vuotias mies hakeutui lääkärin vastaanotolle, koska hänellä oli jo parin kuukauden ajan ollut löysää ulostetta.
Mistä oire voi kertoa:
Kysymyksessä on keskipitkän ajan jatkunut tilanne, ja kysymys on muutoksesta suolen toiminnassa. Lisäksi suhteellisen korkea ikä johtaa ajattelemaan mahdollisia paksusuolen kasvaimia, joka on otettava huomioon tutkimuksia suunniteltaessa.
Anamneesi eli esitiedot:
Potilaan oireet olivat alkaneet noin kaksi kuukautta sitten pikkuhiljaa. Uloste tuli epäsäännöllisesti ja harvoin. Se oli myös löysää, ajoittain lähes vetistä. Ulosteessa ei ollut näkynyt verta ja se oli normaalin väristä. Tihentynyttä ulostamistarvetta ei ollut. Maha ei ollut kipeä. Virtsaaminen toimi normaalisti. Potilas ei ollut laihtunut. Muina sairauksina oli verenpainetauti, ja kolesteroli oli todettu korkeaksi. Lääkityksenä oli verenpainetautiin bisoprololi 5 mg x1 ja losartaani 50 mg x1. Kolesterolilääkitystä potilas ei ollut halunnut aloittaa, vaikka sitä oli hänelle ehdotettu. Suvussa ei ollut esiintynyt suolen syöpiä.
Mitä esitiedot kertovat:
Anamneesin perusteella käy ilmi, että kysymyksessä ei ole varsinaisesti ripuli, koska ulostamiskertoja päivässä ei ole tavallista tiheämämmin. Kysymyksessä on suolen toiminnan muutos, ja todennäköisimmin vaikuttaisi kysymyksessä olevan ns. ohivuotoripuli. Tämä tarkoittaa sitä, että paksusuolessa on ulosteen kulkua hidastava este. Tämän vuoksi ainoastaan nestemäinen uloste pääsee esteen ohi ja seurauksena on löysä uloste. Käytännössä useimmiten kysymyksessä on kuivan ulosteen pakkautuminen suoleen. Joskus, mutta harvemmin kysymys on suolen kasvaimesta. Tähän viittaavaa ei esitiedoissa kuitenkaan tullut esille. Seuraavaksi tehdään kliininen tutkimus eli status. Tarkoituksena on selventää, millä aikataululla jatkotutkimuksia tehdään.
Status eli nykytila:
Yleistila hyvä, vatsa palpoiden pehmeä ja myötäävä, ei aristuksia tai resistenssejä, suoliäänet normaalit, TPR:ssä ampulla tyhjä, hanskaan jää normaaliväristä ulostetta, suolen pinta sileä, proctoskopiassa ampulla tyhjä, suolen limakalvo siisti.
Mitä status kertoo:
Statuslöydökset ovat normaalit. Tilanne ei ole kovin akuutti, joten todennäköisesti kysymys on tosiasiallisesti ummetuksesta ja ulosteen pakkautumisesta ylemmäs paksussa suolessa. Tältä pohjalta voidaan aloittaa suolentoimintaa parantava hoito. Myös paksunsuolentähystys, colonoskopia, on jatkossa jollakin aikavälillä aiheellinen. Anamneesin ja statuksen perusteella määrättiin verikokeiksi perusverenkuva.
Laboratoriotutkimukset:
Perusverenkuva, PVK.
Mitä laboratoriotutkimukset kertovat:
Perusverenkuvassa (PVK) hemoglobiini oli viitearvojen sisällä, samoin leukosyytit ja trombosyytit. Viitearvoissa olevat hemoglobiini ja trombosyytit viittaavat siiten, että ainakaan pitkäaikaista verenvuotoa suoleen ei ole ollut. Leukosyyttien määrä kertoo, että isompia tulehduksellisia ei ole menossa. Laboratoriolöydökset puhuvat sen puolesta, että todennäköisesti taustalla ei ole pahanlaatuista kasvainta.
Hoito:
Potilaalle määrättiin otettavaksi laktuloosia 30 ml x1 ( Duphalac, Levolac) muutaman päivän ajan, sitten 10-30 ml päivässä siten, että uloste on sopivan vahvuista. Lisäksi muistutetaan riittävästä nesteen saannista huolehtimisesta. Nestettä olisi hyvä saada 1,5 – 2 litraa vuorokaudessa ruoan lisäksi. Kuidun saantia ruoasta voisi myös lisätä. Samoin liikunnan lisääminen ehkäisee ummetusta.
Hoidon tarkoituksena on katsoa, saadaanko tila normaalistettua yksinkertaisilla menetelmillä, joita potilas voi sitten myös jatkossa käyttää. Potilaalle kuitenkin sovitaan jatkokäynti 4 viikon päähän, jolloin arvioidaan hoidon vaikutus. Tältä pohjalta myös tehdään myös lähete colonoskopiaan, joka on potilaan ikä ja suolen toiminnassa tapahtuneen muutoksen vuoksi tarpeen mahdollisten suolen kasvainten poissulkemiseksi.
Onko sinulla samoja oireita, milloin lääkäriin/milloin ei lääkäriin:
Suolentoiminnassa tapahtuvat muutokset: yli XXX kestävä ripuli tai ummetus (erityisesti, kun niihin liittyy vatsakipuja, laihtumista, verta ulosteessa tai ulosteen muuttuminen mustaksi), ovat lääkäriin hakeutumisen aiheita. Lyhytaikainen ripuli, joka liittyy useimmiten virusinfektioon paranee kotihoidolla. Samoin lyhytaikainen ummetus, joka voi johtua esimerkiksi helteen aiheuttamasta kuivumisesta, ei edellytä lääkärin hoitoa. Aina, kun itsellä nousee huoli suolen toimintaan liittyen, on hyödyllistä kääntyä lääkärin puoleen.
Mitä sinun kannattaa tehdä, ennen kuin menet lääkäriin:
Kirjoita ylös käyttämäsi lääkitykset.
Mieti, saatko riittävän määrän nestettä päivässä.
Selvitä onko suvussasi suolistosairauksia.
Omahoito-ohjeita:
Muista riittävä nesteen nauttiminen, kuitupitoinen ruoka ja liikunta.